Blog

Osakilpailu 5: Kemora 8.-9.8.2014

Kemoran osakilpailu oli tämän kauden yksi tärkeimmistä kisaviikonlopuista mestaruustaiston kannalta. Minulla oli 60 pisteen johtoasema pääsarjassani GT3 Cupissa ennen Wasa Racingin Johan Westergårdia ja 49 pisteen johtoasema Finrace-sarjassa ennen Simo Muhosta. Kemoran osakilpailu oli Finrace-sarjan viimeinen osakilpailu ja GT3 Cupin toiseksi viimeinen ennen 23.elokuuta olevan Alastaron osakilpailua. Tiesin että minulla oli mahdollisuus varmistaa mestaruus molemmissa sarjoissa jo Kemorassa, joten virheitä ja turhia riskejä tuli välttää.

Perjantain harjoitukset

Perjantaina pääsin radalle ensimmäistä kertaa vasta kello 13.20 ja tiedossa oli vain neljä harjoitus-sessiota normaalin viiden sijasta. Osa kärkipään kuljettajista oli testaamassa jo edellisen päivän ja minulle ensimmäinen sessio oli totuttelua rataan, sillä viimeksi ajoin Kemoran radalla vuonna 2009 Radical-kilpurilla. Päätimme ajaa koko testipäivän vanhoilla renkailla. Ensimmäinen sessio sujui hyvin, olin listalla toisena, vaikka hain pääosin vain jarrutuspaikkoja ja ajolinjoja. Toiseen sessioon kokeilimme muutoksia auton säätöihin, jotka harmiksemme olivat huono ratkaisu. Autosta tuli hyvin aliohjaava, enkä päässyt mutkista ulos tullessa kaasulle riittävän aikaisin. Kierrosaikani eivät parantuneet. Kolmanteen sessioon mentäessä yllä olleet tummat pilvet päätti heittää kerralla kunnolla vettä ja koko ratavarikosta tuli yhdet suuret allasbileet. Ei ollut siis mitään järkeä mennä radalle. Päivän viimeiseen sessioon rata onneksi kuivui ja laitoimme autoon jokseenkin samat säädöt, mitkä olivat ensimmäisessä sessiossa. Nyt ajo sujui melko mukavaksi ja kierrosajatkin paranivat. Listan tulos ei ollut mitä tavoittelimme, mutta tiedossa oli että useampi edessä ollut kuljettaja käytti uusia renkaita alla, joilla kierrosajat paranevat automaattisesti huomattavasti.

Harjoituspäivän jälkeen fiilis oli ok, mutta ei turvallinen. Minua harmitti, ettei testipäivä ollut niin mittava ja ei saatu täysin tavoitteita täytettyä, mutta näillä oli mentävä seuraavan aamun aika-ajoihin.

Lauantain aika-ajot

Meillä ei ollut warm-upia ennen aika-ajoja, joten heräsin aamulla aikaisin ja pidin huolen pienellä hölkkäilyllä ja lämmitellyllä, että olen skarppina heti aika-ajojen ensimmäisestä kierroksesta lähtien. Aika-ajoissa meillä on kaksi sessiota: ensimmäisessä täytyy päästä kymmenen parhaan joukkoon. Sen jälkeen seuraa 5 minuutin tauko, jonka jälkeen kymmenen parasta menevät radalle taistelemaan lähtöpaikoista.

Juuri ennen aika-ajoamme alkoi sataa, joten kaikki laittoivat autot sadekelin säätöihin ja laittoivat sadekelin pyörät alle. Minulle sadekeli sopii hyvin, joten olin itsevarma radalle mennessä. 

Ensimmäinen aika-ajosessio sujui täydellisesti. Michelinin sadekelin pyörä toimii siten, että parhaat ajat syntyvät ensimmäisten kahden kierroksen aikana, joten oli tärkeää että heti radalle mennessä sinulla on tyhjä väli ja saat ajettua kierrokset ilman häiriötekijöitä. Sain kellotettua ensimmäisen session nopeimman ajan.

Toiseen sessioon mentäessä pääsin ensimmäisenä radalle, joten olin melko varma että pääsisin ajamaan ensimmäiset kierrokset täysin rauhassa ja saisin kellottettua hyvät ajat tauluun. Valitettavasti näin ei käynyt, vaan portilta annettiin vihreä valo toisen tallin kuljettajalle juuri aloittaessani nopeinta kierrostani ja auto tuli juuri eteeni nostaen vesipilven ja en saanut ajettua puhtaita kierroksia juuri silloin kun ne olisi tärkeä tehdä. Sain tästä huolimatta kellotettua kolmanneksi nopeimman kierroksen, vain 0,2 sekuntia paaluajasta. Kolmas ruutu ei ole huono, mutta kun tiedossa oli että kisat todennäköisesti ovat sadekelillä, on eturivin takana aina riski siitä että kontakteja tulee.

Ensimmäinen lähtö

Ensimmäiseen starttiin mentäessä sääolosuhteet olivat hyvin vaihtelevat. Välillä taivaalta tuli tihkusadetta, välillä aurinko paistoi ja rata kuivui ja hetkeä myöhemmin taas vettä tuli. Oli siis arpominen laitetaanko alle sadekelin pyörät vai slicksit. Jos rata kuivuisi, sadekelin pyörät sulaisivat nopeasti alle ja täten kuivan kelin renkaat olisivat jopa 2 sekuntia nopeammat. Jos taas lähtisi kuivan kelin pyörällä ja tulisikin vettä, olisi ajo kuin rallia jääradalla ja jo pelkästään auton pitäminen radalla olisi haaste. Me päädyimme sadekelin pyöriin, kuten valtaosa muistakin. Kolme kuljettajaa päätyi riskinottoon ja lähtivät kuivan kelin pyörillä. Hankaluutena on myös se, ettei rataa pääse kiertämään ennen starttia jotta näkisi kuinka märkä rata on.

Kisaan lähtiessä lämmittelykierroksella meillä kaikilla sadekelin renkailla lähteneillä oli varmasti sama ajatus mielessä: ``voi ...`` rata oli pääosin kuiva muutamia märkiä kohtia lukuunottamatta. Lämmittelykierroksella oli siis tärkeää olla kuumentamatta rengasta liikaa ja käydä kiertämässä jokainen märkä kohta ja pitää rengas mahdollisimman kosteana, jottei rengaspaineet nouse liikaa. 

Startti onnistui loistavasti. Pääsin ensimmäisellä kierroksella heti kärkeen ja tein parhaani että koitan päästä mahdollisimman kauas karkuun muilta. Suunnitelma toimi hyvin muutaman kierroksen, kunnes kisa keskeytettiin punaisilla lipuilla. Emil Lindholm ja Anssi-Jukka Kasi olivat ajaneet erittäin pahan kolarin ja autot olivat sen verran pahasti keskellä rataa, että kisa täytyi keskeyttää joksikin aikaa. Aikaa kului ja sitä myöten myös rata kuivui kokoajan entistä enemmän. Tuomaristo päätti, ettei kukaan saa käydä vaihtamassa renkaita ja uusintastarttiin lähdetään alkuperäisessä lähtöjärjestyksessä. Minun saavuttamallani kärkipaikalla ennen kisan keskeyttämistä ei siis ollut enää mitään merkitystä. 

Uusintastartti sujui todella hyvin. Pääsin taas kärkeen, mutta huomasin Johan Westergårdin yrittävän lujasti ohitusta minusta, joten päätin olla ottamatta turhia riskejä ja olla taistelematta liikaa kärkipaikasta, sillä tiesin että viiden parhaan joukossa maaliintuleminen molemmissa starteissa riittäisi minulle mestaruuden varmistamiseen. Ajoin pitkään juuri Johanin takana ja koitin olla käyttämättä liikaa rengasta, sillä tunsin kuinka ne sulivat jo alle ja meno oli jo hidastunut hurjasti ja mutkissa rengas ei pitänyt juuri ollenkaan. Kisan puolenvälin jälkeen takana olleet kuivankelin renkaalla ajavat alkoivat saada hyödyn irti ja ohittivat porukkaa yksi toisensa jälkeen. Ennen ruutulippua Kari-Pekka Laaksonen ja Marko Helistekangas saivatkin minut ja Johanin kiinni ja menivät ohi, joten maaliin tulin sijalla 4. Olin tyytyväinen tulokseen, sillä tiesin että enempää ei olisi tässä tilanteessa olisi voinut tehdä ja sain tärkeitä pisteitä, joilla varmistin jo tässä vaiheessa Finrace-sarjan mestaruuden.

Toinen lähtö

Toiseen lähtöön lähdettiin ensimmäisen lähdön kierrosajojen perusteella ja niiden perusteella olin neljäs kolmen kuivankelin renkaalla ensimmäisessä lähdössä ajaneen kuljettajan jälkeen. Tämä lähtö ajettiin täysin sadekelillä. Startti oli hektinen, sillä ensimmäisiin mutkiin mentäessä oli hyvin ahdasta ja autot koskivat toisiaan useaan otteeseen. Lähtö onnistui kuitenkin melko sulavasti ja sain itselleni turvallisen välin kolmannella tilalla. Päätin, etten ota mitään riskejä ja ajan tällä sijoituksella maaliin tarkkaillen takana tulevia ja pitäen eessä olevat kuljettajat tarpeeksi lähellä. Suunnitelma onnistui ja tulin maaliin kolmantena varmistaen näin myös GT3 Cup-mestaruuden.

Kisojen jälkeen fiilis oli aivan mahtava. Tämä osakilpailu oli tapahtumia täynnä ja vaikka voittoja ei tullutkaan, se ei mestaruusfiilistä laskenut ollenkaan. Vielä huhtikuussa koko sarjaan osallistuminen oli vielä haave, jonka eteen teimme lujasti töitä. Paras kiitos taustajoukoille olikin tuoda mestaruustitteli kotiin ja todeta että kaikki se kova työ ja keskittyminen kannatti. Tallilleni EKO Racelle erityiskiitos siitä, että auto oli aina mahtavassa tikissä, eikä meillä ollut kertaakaan teknisiä murheita. Kiitos tallipomo Ari Laivolalle, joka otti minut talliin, jousti, ymmärsi ja tsemppasi jokaiseen kilpailuun mennessä ja paikan päällä. Kiitos tallin henkilökunnalle Jupelle, Terolle, Markolle, Aleksille, Auralle, Risto-Matille ja Miskalle. Kaikki tekivät oman osuutensa mahtavasti jokaisen kisan yhteydessä. Kiitos myös Daniel Skurnikille ja hänen tallihenkilökunnalleen siitä, että autoni saatiin Seinäjoen katuajojen jälkeen taas priimakuntoon. 

Iso kiitos myös isälleni Aimolle, äidilleni Pirjolle sekä siskoilleni Elisalle, Heinille ja Marialle, jotka ovat minua tukeneet siitä päivästä lähtien kun lajin aloitin. Ilman heidän panostusta, ponnisteluja ja tekemistä en olisi nyt tässä kirjoittamassa tätä blogia Porsche GT3 Cup Finland-mestarina. Iso kiitos myös kaikille sponsoreilleni Rovaniemellä ja muualla Suomessa sekä Hollannissa, joita ilman tätä kautta ei ikinä oltaisi ajettu. Iso kiitos myös omille ystävilleni, jotka ovat olleet hengessä mukana ja tsempanneet alusta asti. Sekä kiitos myös muille tsemppaajille ja mukanaolleille. Te kaikki olette osa tätä kokonaisuutta. Kiitos.

Tämä kausi oli vain alkua koppiautouralleni. Ensi vuonna on tarkoitus tähdätä Euroopan kilparadoille, missä uudet haasteet kohtaavat minut.

 Palaveri mekaanikko Teron kanssa.

Palaveri mekaanikko Teron kanssa.

 Perjantain harjoitusten aikana vettä tuli aika miehekkäästi.

Perjantain harjoitusten aikana vettä tuli aika miehekkäästi.

 Porsche GT3 Cup Finland ja Finrace mestari 2014!

Porsche GT3 Cup Finland ja Finrace mestari 2014!